Suomirata on Pirkanmaan ja koko pohjoisen Suomen tärkein väyläinvestointi seuraavan viidenkymmenen vuoden aikajänteellä. On käsittämätöntä, että kahden ministeriön laskelmat lyttäävät tämän hankkeen kalliina ja saastuttavana. Vielä käsittämätöntä on, että osa alueen kansanedustajista menee mukaan tällaiseen lyhytnäköiseen joko-tai -gallupkyselyyn
Nykyisen Tampere-Helsinki-välin kunnostus on saatettava käyntiin pikaisesti, mutta se ei ratkaise tulevaisuuden kasvavan Pirkanmaan, saati koko pohjoisen Suomen henkilö- ja tavarankuljetuspainetta. Suomiradassa on siis kyseessä paljon muuta, kuin tamperelaisten junamatkustajien tunnin junamatka Helsinkiin. Kyse on koko maan kilpailukyvyn ja kasvun mahdollistamisesta tulevilla vuosikymmenillä.
Ministeriöiden laskelmissa on oletettu lipun hinnaksi nykyinen lipun hinta. Suomi-Rata Oy:n toimitusjohtaja, Timo Kohtamäki kertoo Aamulehden artikkelissa, että mikäli lipun hintaa nostettaisiin 7,5 euroa, ei yhteiskunnan tukea tarvittaisi lainkaan. Millä valmiuksilla ministeriöissä vuonna 2021-2022 pystytään arvioimaan kansalaisten lipunmaksuhalukkuutta kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päähän olettamalla, että nykyhinnoilla voidaan esittää tällaisia laskelmia?
Myös rakentamisen ilmastovaikutusten laskelmat on laadittu nykymaailman mittapuulla kestämättömin laskentakaavoin. Tänä päivänä infraa rakentavat ammattilaiset voivat rakentaa koko radan vaikka hiilineutraalisti jos näin halutaan. Tänä päivänä vähähiilisyydellä on vielä suurehko hintalappu, mutta Suomirata -hankkeen realistisen aikataulun myötä vuosikymmenen tai pidemmän ajan päästä toteutettavaa raideparia toteutetaan aivan uuden sukupolven konein ja menetelmin. Mitä tulee luontoarvojen tuhoutumiseen, niin voidaan kysyä, onko noin kahdensadan metsä- ja peltohehtaarin uhraaminen ympäristöystävällisen liikkumismuodon kehittämiseen kestävää vai kestämätöntä? Raideliikenne kun on kaikin puolin kestävin nykyisin tunnettu joukkoliikennemuoto.
Jussi Haavisto, kansanedustajaehdokas (Kok)